Useimmiten kupolis hitonmoinen säpinä 

Voi ei.

Hyvät naiset ja herrat. On lopultakin koittanut aika, jolloin olen antanut periksi periaatteelleni. Olen yrittänyt elää ilman riippuvuutta aiheuttavia asioita. Jos syön liikaa suklaata, lopetan sen vuodeksi. Jos juon liikaa colajuomia, lopetan ne vuodeksi. Olen oikeasti kokeillut kumpaakin, enkä oikeastaan suosittele kenellekään. Liika radikaalius ei ole ikinä hyväksi. Jos en pysty keskittymään, nukahtelen minne sattuu ja tuijotan tyhjää tekstitiedostoa luvattoman pitkään, ja tadaa – aloitan käyttämään kofeiinia. Aloitin tämän varovasti satunnaisilla energiajuomilla viikonloppuisin, jolloin vuorokaudesta oli töitä enemmän kuin neljätoista tuntia. Trust me, pikkuinen buustaus on ollut paikallaan.

Kahvin tullessa kuvioihin aikaiset aamut ovat saaneet aivan uuden tason, ja koska kofeiini ei ole ollut kuvioissa aiemmin, virtaa riittää yhdestä kupista aivan iltaan asti. Ja energiaa tässä tarvitaankin, sillä tämä jatkuva vesisade tuntuu imevän viimeisenkin ylimääräisen innon. Päivät on olleet kyllä luvattoman pitkiä, mutta myös tosi tuottoisia.

Pysyn aina paremmin vireessä, jos on paljon tekemistä, ja on tosi siistiä kun on kerrankin aikaa ja energiaa tehdä kaikkea muutakin kuin töitä, varsinkin musajuttuja. Laulu on kulkenut paremmin kuin yleensä syksyisin, johon on varmasti vaikuttanut omaan laulutekniikaan soveltuvampi harjoittelu. Kuorossa on aika kivaa. Opiskelu on ristiriitaisen haastavaa. Kirjallisuuden ja gradun kanssa painiminen on välillä uskomattoman ärsyttävää, mutta jollain tavalla sen tuomien haasteiden selvittäminen on tosi palkitsevaa. Historia on mielenkiintoista ja tuo tutkimuskenttään uusia menetelmiä mahdollistaen poikkitieteellisyyttä, mutta ryhmätöitä on aivan liikaa omaan ajankäyttöön nähden. Mutta opiskelukin on ollut viime aikoina aika kivaa. Vastapainona on ollut ihan parasta vain hömöttää kotona, katsoa leffoja ja pelata. Juuri parasta nollaamista.

 

 

Mutta se ei ole ollut kivaa, etten ole päässyt kaiken tämän aikatauluttamisen takia käymään oikeassa kodissa Savossa ollenkaan. En menetä mitään sanomalla sitä, että minulla on äitiä ikävä ja tunnen syyllisyyttä siitä, ettei minulla ole aikaa. Onneksi ensi viikolla lähdetään suvun naisten kanssa yhteiseen reissuun Pietariin. Kaupunkilomissa on parasta se, että tekemistä riittää. Pietari on onneksi kulttuuria pullollaan. Ja vodkaa. Yes, I need this trip. 

Vaikka välillä yksinäisyys on tuntunut melko musertavalta, niin onneksi on ystäviä, joiden kanssa ei tarvitse miettiä olemistaan. On parasta kun voin olla tärkeimpien kanssa vain minä. Tai olen kyllä aikalailla oma itseni jatkuvasti, mutta lähinnä parasta on se, että voidaan olla auki ilman, että tarvitsisi kyseenalaistaa riittävyyttään. Möllöttää sunnuntai-iltana sohvalla päät yhdessä ja katsoa Netflixiä. Nauraa samoille YouTube-videoille vielä viiden vuoden jälkeenkin. Soittaa toiselle puolelle Eurooppaa/Suomea ja kitistä ylipäätään kaikesta. Päätetään muuttaa Kanadaan ja perustaa bändi. Huudella leffateatterin aitiossa huonoja juttuja koko leffan ajan. On ihan parasta kun joku saa nauramaan tai opettaa pelaamaan biljardia, vaikka kiukuttelenkin kun en heti opi sitä. Arvostan. Muutenkin yksinäisyys on tosi suhteellista. Ehkä tässä iässä kuitenkin on valmis muuhun vasta sitten, kun löytyy sellainen päänsisäinen maailma arvoineen ja juttuineen, ettei voi kun todeta vau. 

Vaikka sataa, syksy on silti niin ihmeellinen. Tulen onnelliseksi siitä, kun avaan sälekaihtimet ja näen muutoksen. Haluan päästä kotimetsään ja järven rannalle ennen kuin joulu tulee. Mutta ei puhuta vielä siitä. Antaa tämän syksyn nyt vielä olla.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s