Meliora

Parempia asioita 



Kello on puoli neljä ja ulkona on yhtä pimeää kuin yöllä. Ei ole ihmekään, että väsyttää jo aivan liikaa. Tällaisina päivinä olisi parasta vain kääntää peiton alla kylkeä, eikä todellakaan lähteä yhtään mihinkään yliopistolle. En ole edes varma sataako tuolla vai onko se sumua, joka on märkää vai onko ilma vain niin kosteaa, että takki on märkä, naama on märkä ja hiukset sojottavat pyöräilyn jälkeen aivan minne sattuu. Talvi tai syksy. En halua mitään siltä väliltä, kiitos. Mieluiten syksy.

Pidin viime viikon kirjoittamisesta taukoa, koska säästelin fiiliksiäni tämän päiväiseen postaukseen. Huomasin kaverini blogissa kivan idean biisiaiheisesta postauksesta: seitsemän päivää ja seitsemän biisiä, jotka kuvaavat näitä päiviä. Eli jos pitää valita menenkö tuonne ulos ruokakauppaan vai mietinkö viime viikkoa musiikin kautta, niin arvatkaapa vain kumpi voittaa.

Musiikkimakuni on vapaasti tuomittavissa! Olen kuitenkin itse siitä ihan ylpeä.

 
1. Maanantai


If you leave me you’re out of your mind


 

Edellisinä viikonloppuna olin töissä noin 40 tuntia, joten sunnuntai-iltainen muutamilla käynti kavereiden kanssa tuli ihan tarpeeseen. Maanantaiaamuinen herätys tuntui kuitenkin aivan karmealta. Läsnäolopakollinen luento odotti, univelka painoi eikä päässä liikkunut yhtään mitään. Maanantai ei ollut tuntunut varmaan koskaan niin paljoa maanantailta.

Minulla on tapana aamuisin laittaa Spotifystä soimaan sellainen lista, johon olen kaatanut yli viideltä vuodelta kaikki sellaiset biisit, joista olen hetkellisesti edes pitänyt. Joo. Siellä on aivan liikaa tavaraa, mutta se on sen ideakin. Tuttuun tapaan laitoin listan pyörimään ja sieltä alkoi soimaan tämä. Maanantai ei ollutkaan yhtään niin kestämätön. Tämähän on ihan samanlainen päivä kuin kaikki muutkin. Tässä biisissä on vain kaikkea hassua.

 
2. Tiistai


Shout confessions from the greatest heights, where no one can hear. All my fears, my insecurities are falling like tears.

 

Tiistai meni aikalailla sumussa. Olen tänä vuonna saanut itsestäni otteen ihmisenä. Moni sanoo sitä aikuistumiseksi, mutta itse ajattelen, että olen lopultakin saanut jonkinlaisen vahvuuden minuudestani ja varmuuden siitä, minkälainen olen. On siistiä hyväksyä itsensä ottaen huomioon, että oikeastaan kaikki menneisyyden jutut ovat tehneet minusta minut. Hyväksyn herkkyyteni. En vain koe enää, että se pitää näyttää ihan kaikille.

Tiistaina mieli murtui hetkeksi. Onneksi seuraavana aamuna oli jo seuraava päivä.

 
3. Keskiviikko


Haijapadapadeijjaa

 

Edellisen illan haamu seurasi yllättävän vähän mukana. Yliopistolla päivä meni lähinnä laulaessa. Vaikken osallistunut viikonlopun kuoropäiville, osallistuin kuitenkin stemma- ja kuorotreeneihin, koska en ole ehtinyt laulamaan aikoihin. Rajattoman biisejä on mukava laulaa silloin, kun vire toimii. Stemmatreeneissä saatiin sitä ainakin jonkin verran huollettua ja laulaminen oli kivaa. Joululauluihin suhtauduin vähän ristiriitaisesti. Kun on laulanut kuusivuotiaasta kuorossa, alkaa jossain vaiheessa riittää sitä lajia. Vielä ei kuitenkaan mennä edes sietämisen rajoilla, mikä johtunee varmaan treenaamisen melko myöhäisestä aloittamisesta. Not complaining. 

 



4. Torstai

Be the end of heartache


Torstaina jaksoin herätä torkkumaan luennolle edellisen yön raskaasta työvuorosta huolimatta. Yllätyin myös erittäin iloisesti ystävärintamalla. Se, ettei pidä ystävään yhteyttä paljon, ei välttämättä tarkoita ettei silti olisi tärkeä toiselle. Kaikki eivät ilmaise itseään samalla tavalla, ja olikin niin helpottavaa huomata, ettei minua oltu unohdettu.

Ehdin käymään myös katsomassa Rokumentti-leffoja, joista olin tosi innoissani. Harmittavaa vain kun en päässyt katsomaan tätä bändiä sen ollessa täällä pari viikkoa sitten keikalla. Möks.

 

 
5. Perjantai

 

I’m free to be the greatest, I’m alive. I’m free to be the greatest here tonight.

 

Perjantai oli hyvä päivä. Siivoaminen paransi elämänlaatuani melkoisesti. Ehdin nähdä aikamoisen määrän ystäviä ja tutustua uusiin. Kuoropäivät käynnistyivät loistavasti ja yllättävästi laulaen. Niin siistiä meininkiä, että mielessäni kirosin kymmeniä kertoja sitä, etten päässyt osallistumaan kun vain perjantain ohjelmaan.

Oli tarkoituksena mennä aikaisin nukkumaan. Kuitenkin päädyin tanssimaan ja syömään pitsaa vielä kello puoli viisi aamulla. Säästin uniani seuraavan päivän junamatkalle.

Voimabiisi. Nukkumaan käydessä hymyilin.

 
6. Lauantai
Jokainen on joskus luuseri, toiset vaan peittää sen paremmin.

 

Aamu valkeni junan jälkeen erään tietyn pikkukaupungin juna-asemalla. Satoi vettä. Vanhemmat olivat myöhässä. Vieras paikka ja painava matkalaukku. Onneksi sisällä pystyi odottelemaan. Onneksi vanhemmat eivät olleet kovin paljoa myöhässä.
Kylpyläviikonloppu koko suvun kesken. Ainekset katastrofiin olivat ilmassa. Kuitenkin moni asia meni paremmin kuin odotin. Oli paljon yhteistä tekemistä. Nostettiin malja tai pari. Naurettiin paljon. On onni kuulua näin yhteisölliseen sukuun. Useimmiten.

Isäni täytti 60 vuotta. Vanhempani ja tätini intoutuivat muistelemaan kaikkia nuoruuden tarinoita. Miten aika on kulunut niin nopeaan? Vastahan me oltiin nuoria!

Olisi ihanaa pystyä olemaan tuossa iässä mielteltään yhtä nuori kuin vanhempanikin onnistuvat olemaan. Mielestäni olisi kamalaa kasvaa täysin tylsäksi aikuiseksi. Jos näin käy, pakottakaa minut kasvamaan takaisin lapseksi.

 

7. Sunnuntai

 

I’ve got a hundred million reasons to walk away, but baby I just need one good one to stay.

 

 

Sunnuntain rentoilin. Kuuntelin kokonaisuudessaan Lady Gagan uuden levyn. Söin. Joogasin. Katsoin Kuoleman Niilillä, mikä on yksi suosikkini Hercule Poirot  -tarinoista. Söin. Löhösin altaassa. Lopulta kävin nukkumaan kello 23:00, kun Leonard Cohen -dokumentti loppui.

Oli parasta vain olla ilman stressiä. Ympärilläni oli ihmisiä, joille minun ei tarvinnut esittää millään tavalla sosiaalisempaa tai kiinnostavampaa kuin olenkaan. Mieli ja keho lepäsivät.

img_1356
Paluu arkeen on sujunut yllättävän kivuttomasti. Olen motivoituneempi opiskeluun kuin aikoihin. Tästä on hyvä jatkaa viikkoa. Viikonloppu pitäisi taas jaksaa paiskia töitä kahden työpaikan edestä, ja minähän jaksan!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s